Seksuaalinen vallankumous made me do it

Seksuaalisesta vallankumouksesta on kulunut kuusikymmentä vuotta, ja vallankumouksen seuraukset elävät yhä vahvana ja elinvoimaisena. Sukupuolimoraali on höllää, ehkäisypilleri ja kondomi on kaikkien länsimaalaisten saatavilla, ja kuoleman todennäköisyys kuppaan tai johonkin muuhun mukavaan on varsin pieni - kiitos penisiliinin. Aikajanaa eteenpäin kulkiessa seurustelukulttuuria ovat päätyneet mullistamaan Tinder ja DMeihin slidaaminen. Nettideittailu ja Millenialeiden kammo titteleitä kohtaan on synnyttänyt "se on monimutkaista" suhteita, ja vallankumouksen jälkeiseen aikaan on saanut rajuja uusia ulottovuuksia. 60-luvulla taisteltiin tämänkaltaisesta seksuaalisen vapautumisen aikakaudesta jota tänäpäivänä elämme, mutta onko kukaan oikeasti tyytyväinen 2010-luvun seurustelukulttuuriin?

Ennen seksuaalista vallankumousta naisten piti käyttää seksuaalista haluttavuuttaan kaupankäynnin tavarana taloudelliseen turvaan- avioliittoon miehen kanssa. Miesten piti taas huolehtia varallisuuuden kerryttämisestä päästääkseen naisen lakanoihin, ja ainoa tapa oli sitoutua naiseen kunnes kuolema erottaa. Kaikkea sitä avioliiton ja seksuaalisen haluttavuuden välissä tapahtuvaa kutsutaan nykytermein seurusteluksi. Toki säännöt olivat tiukat, sillä siveellisyys oli kaikki kaikessa eikä kättelyä lähemmäksi saanut ajatellakkaan menevän.  Nyt vuosikymmeniä myöhemmin seksin saaminen ei ole koskaan ollut näin helppoa eikä seksin harrastamisen kustannukset ole koskaan käyneet näin alhaalla. Oikealle swippaamalla viehättävän näköiset ihmiset pääsevät nauttimaan satunnaisesta kanssakäymisestä. Klubi-illan jälkeen voi yrittää kääriä kätensä jonkun vyötäisille ja siirtyä kämpille harrastamaan vaakamambaa. Ja sinnikkäimät jaksavat muuttaa Instagramin viestikenttiin kehumaan, ja ansaitsemaan itselleen seuraa viinilasin ääreen. Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että viini lakkaa olemasta viisasten juomaa kun sitä tarjoaa 15 kertaa sinua "erilaiseksi" kutsunut kaveri. Seksin kalliista seurauksista, raskaudesta, sukupuolitaudeista tai sitoutumisesta ei tarvitse paljoa päätä vaivata, vaan satunnaisen kanssakäymisen jälkeen voi huoletta surrata seuraavaan kukkaan. 

Vallankumouksen seurauksena syntyi voittajien ryhmä, johon kuuluvat seksuaalisesti viehättävät tai/ja varakkaat miehet, jotka pääsevät nauttimaan satunnaisista seksisävytteisistä suhteista vailla suurempia seurauksia. Sekä nuoret viehättävät naiset, jotka pitävät kasuaalisista seksuaalisista kanssakäymisistä eri ihmisten kanssa. He taas pääsevät nauttimaan huveistaan ilman pelkoa yhteisön ulos jäämisestä tai vastuuta vastahakoisesti synnytetystä lapsesta. Koska tämä voittajien ryhmään kuuluminen toimii todella kapeiden raamien sisällä, niin tietenkin suurin osa meistä kuuluu häviäjien joukkoon. Häviäjiä ovat ihmiset jotka kehtaavat haluta varmuutta ja johdonmukaisuutta käyttäytymisessä. He saavat "chillaa" viestejä, ja päiviä kestäviä mykkäkouluja  Whatsappissa. Ihmiset jotka ovat tarpeeksi röyhkeitä olettamaan, että seksin harrastamiseen saakka vietellyt yksilö sitoutuu edes seksin suhteen monogamiaan, saavat kuulla että "ei me olla yhdessä, me pidetään vaan hauskaa." Ja auta armias heitä jotka ovat älykkäitä ja viehättäviä ja pistävät painoarvoa seksuaalisiin suhteisiin, sekä kaiken kukkuraksi uskaltavat vaatia kumppaniehdokkailta samaa. Näitä ihmisiä kehotetaan madaltamaan odotuksiaan, kutsutaan tiukkapipoiksi, ja jotkut elämämkoululaiset keksivät epäillä heidän seksuaalista suuntautumistaan tai kommentoivat hiekasta sukupuolielinten yhteydessä ja senttimetreistä. Enemmistöön kuuluva häviäjien joukko siis jää nuolemaan näppejään niin tai näin.

Seksuaalisen vallankumouksen alaullepanijat tuskin ajattelivat, että ihmmiskuntana hivuttauisimme tiukasti vartioitoidusta sukupuolikäyttäytymisestä, jonka ansiosta ihmiset olivat niin onnetomia että nousivat barrikadeille. Siihen, että tänään sukupuolentutkimuksen asiantuntijat kantavat huolta siitä, että yhä useampi mies elää vastentahtoisessa yksinäisyydessä ja selibaatissa. Naisten tyytyväisyys ja onnellisuus romanttisessa mielessä on laskenut, ja samalla halu solmia intiimisuhteita muiden naisten kanssa on lisääntynyt. Sekä pariskuntien - ihmisten  halu lisääntyä ja perustaa perheitä on vähentynyt niin huomattavasti, että useissa länsimaissa syntyy vähemmän lapsia vuonna 2018, kuin nälkävuosina!

Onko seurustelukulttuurin syynä yksilökeskeisyys, neittideittailukulttuuri, seksuaalinen vallankumous gone wrong, välinpitämättömyys, patriarkaatti vai alisuorittajat. Mutta sen sanon, että en olisi romanttisesti ollenkaan onnellinen aikana ennen seksuaalista vallankumousta, ja olen aika pirun kyllästynyt romanttiseen aikaan JSK eli jälkeen seksuaalisen vallankumouksen.